Psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen

Lapsi aloittaa koulunkäynnin normaalisti sinä vuonna, kun hän täyttää seitsemän. Koulun aloittaminen on uusi vaihe lapselle ja koko perheelle. Koulussa pärjätäkseen lapsi tarvitsee  monenlaisia taitoja. Koulussa pärjäämiseen liittyviä sosiaalisia taitoja ovat aktiivinen kuuntelu, keskustelun aloitus, kaveriden hyväksyminen, yhteistyötaidot, itsekontrolli, vuorovaikutustaidot, ristiriitojen välttäminen ja sääntöjen noudattaminen sekä opettajan miellyttäminen. 

Monet lapset ovat ennen kouluikää päivähoidossa, esikoulussa tai jossakin kerhossa tai harrastuksessa. Useimmat ekaluokkalaiset ovat jo harjoitelleet vuorovaikutustaitoja muiden lasten kanssa ja heillä on sellaisia sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan ryhmässä. Lapsi, joka ei ole ennen kouluikää ollut missään lapsiryhmässä, voi tarvita aluksi tukea. 

Oma perhe  

Lapsen tärkein sosiaalistaja on lapsen oma perhe. Vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kautta lapsi muodostaa itselleen mielikuvan sosiaalisesta sukupuolestaan sekä sosiaalisesta luokastaan, ja alkaa käyttäytyä näiden mallien mukaisesti. Kodin vuorovaikutuskeinot ja toimintamallit ohjaavat lapsen sosiaalisten taitojen ilmenemistä. Vuorovaikutuksessa on otettava huomioon tiedollinen ja emotionaalinen kehitys. Sosioemotionaalinen kehitys alkaa lapsen syntymästä tai sitä ennen. Perusluottamus syntyy varhaisissa ihmissuhteissa. Sen rakentuminen vaatti, että lapsen hoidossa otetaan huomioon hänen tarpeensa.  

Kaverit 

Kaverit ja ystävät ovat tärkeitä kouluikäiselle lapselle. Kouluikään kuuluu sosiaalinen kehittyminen ja itsenäistyminen, joka parhaiten tapahtuu samanikäisten lasten kanssa toimittaessa ryhmässä. Lapselle on erittäin tärkeää, että hän voi samaistua ikätovereihinsa ja tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään. Lapsi voi oppia ikätovereiltaan uusia ja rakentavia käyttäytymismalleja sekä myös entistä parempia tapoja ilmaista itseään ja tunteitaan, niin myönteisiä kuin kielteisiäkin. Kavereiden määrä ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä, vaan kaverisuhteen laatu.  

Opettaja 

Opettaja on ensimmäisinä kouluvuosina yleensä lapselle tärkeä auktoriteetti. Opettajan rooli tässä kaikessa on merkittävä, hän on kaiken muutoksen väline, koska hän antaa lapselle käyttäytymismallit, esittää vaatimuksia, antaa tehtävät ja materiaalit, luo turvallisuutta luokan ilmapiiriin ja antaa palautetta lapsen käyttäytymisestä. Lapsi voi vertailla vanhempiaan ja opettajaansa, ja ainakin välillä opettajan eduksi: ”Mutta meidän ope on sanonut…!” Vanhemmat ovat edelleen lapsen tärkeimmät aikuiset, mutta he eivät ole enää hänen ainoita auktoriteettejaan.  

Leikki 

Leikillä on suuri merkitys lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Leikkiä voidaan kuvata sosiaalisen vuorovaikutksen kouluksi, jossa lapsi etenee yksinkertaisita vuorottelu- sekä jäljittelytoiminnasta monimutkaisimpiin sosiaalisiin taitoihin. Leikki on lapselle luonnollinen tapahtuma, ja kun tilanteen antaa mennä lasten ehdoilla, lapset alkavat leikkimään keskenään. Leikin avulla lapsi tutustuu itseensä ja maailmaan sekä oppii muun muassa ryhmässä toimimista sekä sääntöjä ja tunteiden säätelyä. Leikki voi myös parantaa lapsen itsetuntoa ja mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen.  

Lähteet 

Kehityspsykologia http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/sangin_opet/kehitys.html 

Kaverittaidot -toiminta  https://www.innokyla.fi/documents/369207/5cea3095-02ff-43fd-bb3b-c6d74c2d5019 

 Laasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaisksvatuksessa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22454/opinnayte_Hyvarinen_Sankala.pdf?sequence=1 

Lapsen tasapainoisen kehityksentukeminen http://www.sooli.fi/web/data/uploads/lapsentasapainoisenkehityksentukeminen.pdf 

Sosiaalisten taitojen kehitys http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/kasvu_ja_kehitys/7_9-vuotias/sosiaaliset_taidot/ 

Vertaisryhässä sosiaaliseksi http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Jarvenpaa2007/6c28a9_Jarvenpaa_Lattunen_Louhema_2007.pdf